Alussa

Alussa meillä oli halu perustaa vanhan työyhteisön jatkeeksi uusi. Etsiä ehkä vähän enemmän ihmisiä mukaan. Ratkaisukeskeisellä kielellä meillä oli unelma. Tällä kertaa unelma oli kuitenkin enemmän tuntuma, koska sitä ei tarkennettu. Sen sijaan aloitimme ottamalla yhteyttä tuttuihin, jotka kenties voisivat olla kiinnostuneita yhteistyöstä. Yhtäkkiä meitä oli kymmenkunta. Aloitimme. Mitä yhteistyö voisi olla? Mitä varten? Ja etenkin missä tiloissa, koska tilantarve oli akuutti. Joitakin askelmerkkejä löytyikin yllättävän hyvin.

Etsimme halpaa tilaa Helsingin keskustasta, jonne pääsisi pyörätuolilla. Aikaa oli kaksi kuukautta. Kuulostaa utopistiselta tavoitteelta ja sitähän se olikin. Toimistotiloja oli kuitenkin tarjolla, vaan ei pöyrätuolilla kulkeville eikä tavallisten tallaajien lompakoille.

Näin luotiin itsellemme alun haaste: Mitä tehdä kun on tuntuma unelmasta, joitakin askelmerkkejä ja utopistinen käsitys tilasta? Käytimme ratkaisukeskeisen menetelmän kahta vanhaa ja kenties yhtä uutta periaatetta.

Ensinnäkin moni meistä on ollut vastaavissa haasteissa aikaisemminkin ja selvinnyt niistä hyvin. Olen itse muun muassa saanut hyvän terapiahuoneen entisestä juoppoputkasta. Lyhyt analyysi onnistumisista ja poikkeuksista kertoi, että oma tuntuma yhteistyön mahdollisuuksiin, taloudellinen realismi ja intuitio oikeasta tilasta vastaavat haasteeseen aika hyvin. Saatoimme
luottaa prosessiin.

Toiseksi, ratkaisukeskeinen periaate yhdestä askeleesta kerralla tarkoitti meidän tapauksessa, että kun joku yhteistyössä olevista keksi jonkun askelmerkin, unelmiin jonkun ulottuvuuden tai mahdollisen toimitilan, sitä pohdittiin suhteessa haasteeseen. Joka pohdinta tarkensi jotakin kohtaa, jos ei muuten niin askelmerkkejä ainakin.

Kolmanneksi huomasimme, että ääriviivoja vähitellen tarkentaenkin voi edetä. Yleensä ratkaisukeskeisesti ajatellaan, että ensin hahmotetaan unelma, sitten kartoitetaan käytettävissä olevat voimavarat. Tämän jälkeen mietitään ja otetaan unelman suuntaan vievä huolellisesti suunniteltu konkreettinen askel, joka perustuu onnistumisiin ja poikkeuksiin tai toisin tekemiseen. Edistymistä arvioiden jatketaan.

Yhteistyössä on nyt vielä enemmän ihmisiä mukana. Unelma on tarkentunut. Yhteistyö on alkanut hyvällä ja mielenkiintoisella tavalla. Yli odotusten toimiva tila löytyi. Luottamus on hyvissä kantimissa.

Onko alkumme ollut poikkeuksellisen onnistunut? Käytimmekö kokeneina ammattilaisina hiljaista kokemustietoamme? Vai onko edistyksessämme jotain uutta? Sen suuntaista on liikkeellä muutenkin. Viime vuosina dialogisuudesta on keskusteltu paljon. Siitä, että jakamalla muiden kanssa tässä ja nyt itselle oleellisia ajatuksia ja tuntemuksia voi edistää monia asioita.
Äskettäin ilmestyi Tomasz Switekin artikkeli  ’The Situations Focused Model’ (International Journal of Solution-Focused Practices, Vol 2, No 2, 2014). Siinä hän kirjoittaa nykyhetken tyytyväisyyden merkityksestä ongelmanratkaisussa. Aina ei tarvitse tietää niin paljon päästäkseen eteenpäin. Nämä näkökulmat sopivat meidän tapaukseemme, sillä keskityimme lähituntumassa olevaan hyvään ja mahdolliseen. Kenties tässä on vähän uutta painotusta.

Jatkoa seuraa!

Peter Sundman

TaitoBa House puh.joht.

Myötätunto tekee meistä vahvempia

28.03.2018

Henkilöbrändäystä ja verkostoeläimiä

Jaetulla kokemuksella ja yhteisöllisyydellä on merkitystä ja vahva yhteys hyvinvointiimme. Viime aikoina on puhuttu nuorten aikuisten vaatimuksista itseä kohtaan ja onnellisuuden paineesta. Mielikuvasta, että hyvän työntekijän pitää jaksaa ja jaksaa. Kokemuksesta, että niin onnellisuus kuin uupuminen ovat omissa käsissä.

Henkilöbrändäyksen kulttuuri ei taida tehdä tilannetta ja asiaa helpommaksi. Tulee painetta olla kykenevä, pätevä ja samalla inhimillinen oma itsensä. Parhaimmillaan resepti ehkä toimii, mutta voi jättää myös ihmisen selviytymään yksin. Ilman vahvaa sisällön asiantuntijuutta tai linkittymistä yhteisöön henkilöbrändi voi jäädä ohueksi ja kääntyä kuluttavaksi ja kuormittavaksi itsen tarkkailuksi.

Lue lisää…

Luodaan jotain uutta hyvää

27.11.2017

”Mindfun” -mielentilan ja asennoitumisen jäljillä

27.08.2017

Myötätunnon merkitys on puhuttanut ja mietityttänyt paljon viime aikoina. Verkostossamme on kasvatettu osaamista tästä teemasta ratkaisukeskeisyyden, positiivisen psykologian ja mindfulnessin rinnalla jo vuosia. Se on ollut osin intuitiivista, koska asia nyt vain on tuntunut niin oikealta.

Nyt tieteellinen mielenkiinto suuntautuu yhä pontevammin tälle alueelle ja tukee myönteisiä havaintoja myötätunnon monista terveysvaikutuksista. Heinäkuisen Positiivisen psykologian maailmankongressin tuliaisina Krisse Lipponen kertoi useista lupaavista compassion-tutkimuksista sekä workshopeista, joissa käytiin läpi näyttöä mm. myötätunnon, merkityksellisyyden ja myönteisten tunteiden vaikutuksista positiivisen terveyden ja työelämän rakentajina. Tällä tiedolla on valtavasti merkitystä ja sovellusmahdollisuuksia kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen kannalta monilla elämänalueilla.

Lue lisää…

Mindfulnessin 7 yleisintä väärinymmärrystä

06.10.2015

mindfulnessAleksi Litovaaran Hetkinen-vlogissa fiilistellään yleisimpiä väärinymmärryksiä mindfulnessiin liittyen ja avataan aiheita MythBuster-meiningillä!

Lue lisää…