Ameriikan tuliaisina aitoja kohtaamisia ja myötätuntoa työelämään!

Positiivisen psykologian kolmas maailmankonferenssi järjestettiin kesäkuun lopulla Los Angelesissa. Kalifornian auringon alla 1200 osallistujaa jakoi tutkimustietoa ja käytännöllistä taitoa siitä, mikä tekee elämän elämisen arvoiseksi. Lähes jokainen kalifornialainen esiintyjä tosin aloitti puheensa vitsillä siitä, miten Disneyland tekee ihmisen onnelliseksi…

Kongressin esiintyjien oikea vastaus hyvän elämän ongelmaan tämän hetkisessä tutkimuksessa ja teorianmuodostuksessa vaikutti olevan toisten ihmisten huomioiminen. Hyvä ja aito kohtaaminen on hyvinvoinnin ydintekijä niin työ- kuin muussakin elämässä.  Viime vuonna yllättäen kuolleen positiivisen psykologian perustajan professori Chris Pettersonin muistolle ja hänen sloganilleen ”Other people matter” osoitettiin kongressissa kunnioitusta niin käytännössä kuin teoriassakin.

Hyvät ihmisten väliset kohtaamiset terveyttä edistämässä

Ihmissuhteiden, niin pitkäkestoisten suhteiden kuin ohikiitävien aitojen kohtaamisten, merkitys oli mielenkiinnon keskiössä läpi kongressin. Barbara Fredricksonin uraa uurtava tutkimus myönteisten tunteiden vaikutuksesta ihmisiin, heidän arkiseen sosiaaliseen, kognitiiviseen ja psykologiseen toimintaansa, on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Nyt puhutaan myönteisistä tunteista ja erityisesti rakkaudesta terveyskäyttäytymisenä! Keskeinen terveiden elämäntapojen elementti ovat myönteiset tunteet jaettuna ja toisten ihmisten kanssa koettuna.

Rohkeasti tutkijat nostavat rakkauden ja myötätunnon keskeisiksi hyvinvointia mahdollistaviksi ja ylläpitäviksi käsitteiksi. Rakkaus määritellään nyt vastavuoroisena hyväntahtoisena ymmärtämisenä ja välittämisenä, joka ei välttämättä sisällä ajallista jatkumoa. Rakkaus hetkellisenä käyttäytymisen ja biokemian synkroniana ilmenee esimerkiksi hyvässä keskustelussa: keskustelun osapuolet alkavat mukauttaa asentojaan ja puhetapaansa toisiinsa. Jos esimerkiksi yhdessä innostuneesti ideoiva työpari olisi aivokuvantamislaitteissa, nähtäisiin kuvissa miten heidän aivoissaan samat kohdat syttyvät samaan aikaan yhteisen aktiivisuuden ja toinen toisensa olotilan ”täydellisen” lukemisen merkiksi. Parhaimmillaan hyvässä kohtaamisessa kuulijan aivot alkavat ennakoida kertojan aivojen aktiivisuutta. Ja mikä ehkä yllättävää, näillä sosiaalisiin kohtaamisiin liittyvillä fysiologisilla faktoilla tuntuu olevan selkeä terveyttä edistävä ja ylläpitävä vaikutus!

Tällainen käyttäytymisen ja biokemian synkronia ei ole mielenkiintoista vain siksi, että sen tutkiminen tuottaa huikeita aivokuvia ja kaavioita. Käytännön hyöty on myös työelämässä mitattavaa: mitä enemmän myönteisiä aitoja kohtaamisia päiväämme sisältyy, sen paremmin voimme fyysisestikin. Tämä on väitteenä varsin rohkea, mutta se kestää nykytietämyksen valossa kyynikoiden vasta-argumentit.

Myönteisten kohtaamisten aikana olemme myös tehokkaampia työssämme.  Ratkaisemme ongelmia  luovemmin, opimme helpommin ja ymmärrämme toisiamme paremmin, kun olemme virittyneet samalle aaltopituudelle. Tutkijat ovat aivokuvien lisäksi kiinnostuneita mm. hormoonitoiminnastamme, ja selvittävät esimerkiksi oksitosiinipitoisuuden muutosten yhteyttä kykyyn luottavaiseen ja kekseliääseen vuorovaikutukseen.  Oksitosiini rauhoittaa pelkoon ja stressiin virittyneiden aivoalueiden toimintaa, ja mm. sitä kautta parantaa tehokuutta ja yhteistyötä. Hurjissa kuvitelmissa työpaikkojen ilmavaihtohormeihin lisätään oksitosiinia, jolloin saadaan ihmiset kohtaamaan toisensa luottavaisemmin ja yhteistyökykyisemmin myönteisen tunteen vallassa. Ajatusleikki kuuluu toivottavasti skifikirjallisuuteen, mutta kertoo ehkä jotain siitä uskosta, joka tiedeyhteisössä vallitsee myönteisten kohtaamisten merkityksestä organisaatioille.

Use it or loose it

Nyky-yheteiskunta ja teknologia asettavat myös haasteen näille meille välttämättömille terveyttä ja hyvinvointia edistäville kohtaamisille: aito kohtaaminen voi syntyä vain kasvokkain kohdatessa. Vastaavaa kohtaamisen kokemusta ei fysiologisella tasolla näytä syntyvät Facebookissa, chatissa tai sähköpostilla. Kohtaamisen edellytyksenä on turvallisuuden kokemus, ja fyysinen samassa tilassa oleminen, jolloin katsekontakti on mahdollinen.

Katsekontakti on keskeisessä roolissa luomassa aivojen välistä yhteistyötä. Kun aivomme simuloivat puhekumppanimme ilmeitä mukauttavat ne samalla meitä kumppanin toimintaan. Sosiaalisessa mediassa tämä meihin sisäänrakennettu toiminto ei ole mahdollinen. Tutkijat uskovattämän olevan sellainen ominaisuus, joka katoaa jos sitä ei käytetä.  Nykytutkimus näyttää sosiaalisia kohtaamisia tutkiessaan toteen Albert Einstein vuosikymmeniä sitten maalaileman kauhukuvan: “I fear the day that technology will surpass our human interaction. The world will have a generation of idiots.”  Albert Einstein

Myötätunto työelämässä

Toinen kongressissa paljon käsitelty tulokulma kohtaamisiin ja niiden vaikutuksiin työelämässä on myötätunnon käsite. Mighiganin yliopiston kauppatieteellisessä korkeakoulussa sijaitsee Center for positive organizational scholarship, joka tutkii positiivisen psykologian sovelluksia organisaatioihin ja johtamiseen. Professori Jane Dutton työryhmineen on viime vuosina keskittynyt myötätunnon käsitteen hyötyjen ja käytäntöjen todentamiseen erikokoisissa organisaatiossa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Myötätunto tarkoittaa työelämässä sitä, että toisen ihmisen kärsimys, siihen liittyvä tunne, huomataan ja siihen vastataan. Kysymys on sekä yksilöiden välisestä luonnollisesta sosiaalisesta toiminnasta että organisaatioiden rakenteissa ja käytännöissä olevista tavoista kohdata myötätuntoisesti yksilön vaikeat tunteet tai kokemukset.

Arjessa myötätunto tarkoittaa siis sitä, että toisen ihmisen tunnetila huomataan, ja sille annetaan tilaa, kysytään ja kuunnellaan, ja autetaan vaikka pienessä arkisessa asiassa. Hyvin alkeellisenkin kuuloista, mutta kokemuksen kautta asian merkityksen ymmärtää. Yksinkertainen tehtävä: Muistele kohtaa, jolloin kokemasi vaikea tunne tai tilanne on työyhteisössäsi huomattu, ja siihen on vastattu sinulle hyvältä tuntuvalla tavalla. Se voi olla empaattinen kuulumisten kysely, aito kuuntelu, kosketus, hymy, kahvin tarjous tai avun antaminen työtehtävässä. Kun muistat kokemuksesi, muistat varmaan lohdun tai empatian tunnelman, jonka kollegan myötätunnosta sait.

Tutkimukset kertovat, että tällaisen perusinhimillisen käyttäytymisen vahvistaminen työelämässä kannattaa.

Miksi myötätuntoa töissä?

Huoneessa on aina kärsimystä, professori Jane Dutton toteaa provokatiivisesti. Aina joku käy läpi hankalia tunteita liittyen esimerkiksi avioeroon, läheisen sairastumiseen, organisaatio uudistukseen tai YT-prosessiin. Toisen kärsimyksen huomaaminen ja myötätunnon osoittaminen pienillä tavallisilla teoilla auttaa niin kärsivää kuin muutakin yhteisöä. Se lisää toimintakykyä, yhteenkuuluvuutta, keskinäistä ymmärrystä ja ryhmän kykyä kestää vaikeuksia. Myötätunto on spontaania sosiaalista toimintaa, jota osoitamme läheisillemme ystävä- ja perheenparissa, ja tutkijat jopa vaativat meitä huomiomaan samat asiat työyhteisössä toimiessa.

Hyödyt yksilöille

Professori Dutton vetää yhteen viimeisen kymmenen vuoden ajalta tutkimustuloksia, joiden mukaan töissä koettu myötätunto vahvistaa meitä psyykkisesti, tekee meistä kestävämpiä vaikeuksia kohdattaessa ja vahvistaa myönteistä identiteettiä.  Myötätunto tekee meistä terveempiä ja onnellisempia.  Myös myötätuntoisen käyttäytymisen sivusta seuraaminen on ylevöittävä kokemus, joka lisää avunantamista, anteliaisuutta ja huolehtivaa käyttäytymistä sivusta seuraajissakin.

Organisaatio voi paremmin myötätuntoisten yksilöiden ansiosta

Tutkimusten mukaan organisaatiossa, joissa myötätuntoisesta käytöksestä palkitaan virallisesti ja epävirallisesti, sitoutuminen työhön on korkealla, ihmissuhteiden laatu on hyvä, ja työyhteisön ilmapiiri on välittävä ja toiveikas. Organisaation ulkopuolisille tämä tutkimusten mukaan näkyy palvelun laatuna ja hyvänä yhteistyökykynä.

Myötätunnon ilmaisuja hankaloittavia tekijöitä organisaation ilmapiirissä voivat olla esimerkiksi normit, jotka eivät salli tunteiden ilmaisua, tai uskomukset joiden mukaan kärsimys on osoitus heikkoudesta. Näitä olettamuksia taitaa suomalaisesta työelämästä löytyä romutettavaksi. Myös suuri työkuorma ja kuormittuneisuus voivat vähentää myötätunnon ilmauksia. Globaaleissa organisaatiossa fyysinen suuri etäisyys voi osaltaan vaikeuttaa myötätunnon toteutusta, samoin valta- ja statuserot.

Myötätunnoin rakentaminen organisaation rutiineihin

Professori Dutton nimeää kolme kohtaa joissa myötätunnon ilmaisuja ja käytäntöjä organisaatioissa olisi hyvä arvioida.

1. Valintaan ja palkitsemiin liittyvissä toimintatavoissa auttamishalun ja -kyvyn huomiointi on Duttonin työryhmän mukaan tärkeä kriteeri. Organisaation kannattaa palkata työntekijöitä, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita osoittamaan myötätuntoa ympäristöönsä. Osataanko organisaatiossasi tunnistaa sosiaalisesti lahjakkaat yksilöt?

2. Perehdyttämisessä ihmissuhteiden laatuun ja merkitykseen on hyvä kiinnittää huomiota. Hyvä perehdytys auttaa uutta organisaation jäsentä tutustumaan ihmisiin henkilökohtaisesti, ja hänet tutustutetaan yhteisön auttamis- ja tukitapoihin.

3. Tuenantamisen muodot ja siihen liittyvät rutiinit organisaatiossa on myös hyvä tunnistaa. Miten yhteisössä ihmisten välinen arkipäiväinen tuen antaminen ja saaminen on mahdollistettu? Millaisia sovittuja toimintatapoja organisaatiolla on, kun joku on vaikeassa tilanteessa?

Erityisesti vaikeissa ja yllättävissä tilanteissa valmiit toimintatavat ja tukemisen rutiinit auttavat reagoimaan toisen kärsimykseen. Tällaisten rutiinien luominen on tutkijoiden mukaan tärkeää kaikissa työyhteisöissä.

TESTAA OMAN ORGANISAATIOSI MYÖTÄTUNTOISUUTTA NETISSÄ:

http://greatergood.berkeley.edu/quizzes/take_quiz/11

Artikkeli ilmestyy Uusi Kaiku –työhyvinvointi lehdessä syksyllä 2013

Krisse Lipponen

”Mindfun” -mielentilan ja asennoitumisen jäljillä

27.08.2017

Myötätunnon merkitys on puhuttanut ja mietityttänyt paljon viime aikoina. Verkostossamme on kasvatettu osaamista tästä teemasta ratkaisukeskeisyyden, positiivisen psykologian ja mindfulnessin rinnalla jo vuosia. Se on ollut osin intuitiivista, koska asia nyt vain on tuntunut niin oikealta.

Nyt tieteellinen mielenkiinto suuntautuu yhä pontevammin tälle alueelle ja tukee myönteisiä havaintoja myötätunnon monista terveysvaikutuksista. Heinäkuisen Positiivisen psykologian maailmankongressin tuliaisina Krisse Lipponen kertoi useista lupaavista compassion-tutkimuksista sekä workshopeista, joissa käytiin läpi näyttöä mm. myötätunnon, merkityksellisyyden ja myönteisten tunteiden vaikutuksista positiivisen terveyden ja työelämän rakentajina. Tällä tiedolla on valtavasti merkitystä ja sovellusmahdollisuuksia kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen kannalta monilla elämänalueilla.

Lue lisää…

Mindfulnessin 7 yleisintä väärinymmärrystä

06.10.2015

mindfulnessAleksi Litovaaran Hetkinen-vlogissa fiilistellään yleisimpiä väärinymmärryksiä mindfulnessiin liittyen ja avataan aiheita MythBuster-meiningillä!

Lue lisää…

Johtavan viestintäkonsultin tutustumismatka mindfulnessiin

15.05.2015

Johtavan viestintäkonsultin tutustumismatka mindfulnessiin – täyttä elämää ja arkeen sopivia harjoituksia Susanna Isohannin blogissa! Lue blogi-kirjoitus tästä.

Alussa

05.04.2015

Alussa meillä oli halu perustaa vanhan työyhteisön jatkeeksi uusi. Etsiä ehkä vähän enemmän ihmisiä mukaan. Ratkaisukeskeisellä kielellä meillä oli unelma. Tällä kertaa unelma oli kuitenkin enemmän tuntuma, koska sitä ei tarkennettu. Sen sijaan aloitimme ottamalla yhteyttä tuttuihin, jotka kenties voisivat olla kiinnostuneita yhteistyöstä. Yhtäkkiä meitä oli kymmenkunta. Aloitimme. Mitä yhteistyö voisi olla? Mitä varten? Ja etenkin missä tiloissa, koska tilantarve oli akuutti. Joitakin askelmerkkejä löytyikin yllättävän hyvin.

Lue lisää…