LOVE 2.0 – uusi näkökulma rakkauteen

”All You need is love …”
” I see friends shaking hands…
saying how do you do ….
they’re really saying ..

I love you”;
(Louis Armstrong)

Barbara Fredrickson on tutkinut koko uransa ajan myönteisten tunteiden merkitystä ja koonnut ajatuksiaan edelliseen kirjaansa Positivity (2009).

Nyt hän on julkaissut uuden kirjan Love 2.0 (2013), jossa hän jatkojalostaa myönteisten tunteiden merkitystä ja laajentaa voimakkaimman myönteisen tunteen – rakkauden – käsitettä uudella mielenkiintoisella tavalla.

Hän tarkastelee rakkautta kehon näkökulmasta.  Kehon kannalta rakkaus on pieni, lämmin yhteyden hetki, jonka jaat toisen kanssa (micromoments of positive resonance).Kun ihmiset kohtaavat toisiaan turvallisessa ilmapiirissä, jossa syntyy katsekontakti, hymy ja läsnäoloa – ikään kuin ”klikkaa” ja ”synkkaa” niin kohtaajien välille syntyy positiivinen värähtely ( positivity resonance), joka vaikuttaa molempiin. Hyvien tunteiden aalto kulkee molempien aivojen ja kehojen läpi.

Positiivinen värähtely synkronoi ja yhtenäistää aivotoimintaa, hormonitoimintaa ja autonomisen hermoston toimintaa.

Aivot synkronoituvat samalla aallonpituudelle – vaikuttavat toisiinsa ja peilaavat toisiaan,  samat aivoalueet aktivoituvat molemmilla. Aivojen uudelleen muokkautuvaisuuden kautta tämä vaikuttaa säännöllisesti toistettuna pysyvämminkin aivoihimme ja jättää sinne jälkensä,  harjoittelun kautta kykymme luoda rakkaudellisia hetkiä paranee. (neurons that fire together wire together).

Positiivinen värähtely vaikuttaa myös hormonitoimintaan. Oksitosiinitasot nousevat ja synkronoituvat  positiivisen värähtelyn aikana. Oksitosiini ( calm and connect hormone)  on tärkeä  sosiaalisten siteiden, kiintymykset ja luottamuksen synnyttäjänä. Oksitosiini säätelee myös mantelitumakkeen aktiivisuutta ja lisääntyessään hälventää turhia pelkoja ja terävöittää ihmisten välisiä suhteita.

Lisäksi turvalliset ja lämpimät kohtaamiset vaikuttavat tahdosta riippumattoman hermostomme rauhoittavaan osaan (parasympatikus / vagaalinen tonus) Mitä korkeampi vagaalinen tonus sitä paremmin kehomme pystyy säätelemään sisäisiä systeemeitään, jotka edistävät terveyttämme. Parempi vagaalinen tonus auttaa myös ihmissuhteiden luomisessa, ystävyydessä ja empatiakyvyssä.

Positiivista värähtelyä voi syntyä kaikessa positiivisessa vuorovaikutuksessa ja se vaikuttaa meihin monella tasolla. Tietenkin läheisissä ihmissuhteissa tarjoutuu useammin ja voimakkaampia mahdollisuuksia synnyttää positiivista värähtelyä ja rakkautta ( vanhemmat – lapsi, aviopuolisot jne), mutta myös lyhyemmissä kohtaamisissa vieraidenkin ihmisten kanssa (esim. hiihtoladulla, kaupan hyllyllä, teatterin kahviossa jne) käynnistyvät samat keholliset mekanismit, jotka tekevät meille hyvää ja ravitsevat meitä monin tavoin.

Jotta säilytämme tämän rakkauden kykymme täytyy rakkauden taitoja ruokkia ja ravita, muuten ne näivettyvät.

Pohdittavaa:

Kuinka tärkeänä pidät omia myönteisiä tunteitasi?

Luotatko niihin?

Käännytkö niiden puoleen?

Odotatko niitä?

Kuinka paljon aikaa ja halua sinulla on ihmissuhteisiin?

Minkälainen on kohtaamisesi ”laatu”?

Kuinka hyvin olet läsnä?

Kuinka hyvin virittäydyt vuorovaikutukseen?

Oletko enemmän kontaktissa kännysi kuin läheistesi kanssa?

”Love is all You need”

8.4.2013

Antero Katajainen

Myötätunto tekee meistä vahvempia

28.03.2018

Henkilöbrändäystä ja verkostoeläimiä

Jaetulla kokemuksella ja yhteisöllisyydellä on merkitystä ja vahva yhteys hyvinvointiimme. Viime aikoina on puhuttu nuorten aikuisten vaatimuksista itseä kohtaan ja onnellisuuden paineesta. Mielikuvasta, että hyvän työntekijän pitää jaksaa ja jaksaa. Kokemuksesta, että niin onnellisuus kuin uupuminen ovat omissa käsissä.

Henkilöbrändäyksen kulttuuri ei taida tehdä tilannetta ja asiaa helpommaksi. Tulee painetta olla kykenevä, pätevä ja samalla inhimillinen oma itsensä. Parhaimmillaan resepti ehkä toimii, mutta voi jättää myös ihmisen selviytymään yksin. Ilman vahvaa sisällön asiantuntijuutta tai linkittymistä yhteisöön henkilöbrändi voi jäädä ohueksi ja kääntyä kuluttavaksi ja kuormittavaksi itsen tarkkailuksi.

Lue lisää…

Luodaan jotain uutta hyvää

27.11.2017

”Mindfun” -mielentilan ja asennoitumisen jäljillä

27.08.2017

Myötätunnon merkitys on puhuttanut ja mietityttänyt paljon viime aikoina. Verkostossamme on kasvatettu osaamista tästä teemasta ratkaisukeskeisyyden, positiivisen psykologian ja mindfulnessin rinnalla jo vuosia. Se on ollut osin intuitiivista, koska asia nyt vain on tuntunut niin oikealta.

Nyt tieteellinen mielenkiinto suuntautuu yhä pontevammin tälle alueelle ja tukee myönteisiä havaintoja myötätunnon monista terveysvaikutuksista. Heinäkuisen Positiivisen psykologian maailmankongressin tuliaisina Krisse Lipponen kertoi useista lupaavista compassion-tutkimuksista sekä workshopeista, joissa käytiin läpi näyttöä mm. myötätunnon, merkityksellisyyden ja myönteisten tunteiden vaikutuksista positiivisen terveyden ja työelämän rakentajina. Tällä tiedolla on valtavasti merkitystä ja sovellusmahdollisuuksia kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen kannalta monilla elämänalueilla.

Lue lisää…

Mindfulnessin 7 yleisintä väärinymmärrystä

06.10.2015

mindfulnessAleksi Litovaaran Hetkinen-vlogissa fiilistellään yleisimpiä väärinymmärryksiä mindfulnessiin liittyen ja avataan aiheita MythBuster-meiningillä!

Lue lisää…