Ihan ihme kysymys

Ratkaisukeskeisen lähestymistavan pioneeria Steve De Shazeria tiimeineen kiinnosti erityisesti myönteistä muutosta ja voimavaroja vahvistavat  keskustelut.

Ehkä tiesitkin, että havainnoinnin tueksi he videoivat lukemattoman määrän terapeutin ja asiakkaan tapaamisia. Näiden keskustelujen pohjalta he tutkivat millaiset kysymykset ja keskustelut ohjasivat hetkiin, joita sävyttivät ratkaisut ja voimavarat tai joissa asiakkaan ongelma ei hallinnut keskustelua.

Tämä työskentely ohjasi merkittävästi ratkaisukeskeisen ajattelu- ja työtavan kehittymistä. Sen tuotoksena syntyi myös ihme-kysymys.

miten voisit käyttää ratkaisukeskeistä ihmekysymystä?

“Kuvittele, että heräät aamulla ja yön aikana on tapahtunut ihme. Ongelmasi tai haasteesi on ratkaistu, mutta et tiedä sitä vielä herätessäsi. Mistä huomaat, että ihme on tapahtunut? Mistä muusta? Kuka muu huomaa? Miten päiväsi eroaa nykyisestä? jne."

Tai ehkä vastaisit mieluummin kysymykseen:

"Kuvittele, että heräät huomenna ja elämäsi on sellaista, mitä olet aina unelmoinut. Mistä (ensin) huomaat, että asiat ovat muuttuneet? Mitä teet eri tavalla? Millaisia tunteita tunnistat? Kuvaile yksityiskohtaisesti, millainen tämä unelmiesi tilanne olisi."

Tai vielä yksinkertaisemmin: 

“Oletetaan, että ongelmasi on ratkaistu. Mikä on silloin erilaista?

Ytimessä on ajatus siitä, miltä elämä näyttäisi, jos ihmisen ongelma tai nykytilan haaste ei enää vaikuttaisi häneen. Sekä mitä toiveita, tavoitteita ja tarpeita ihmisellä (ryhmällä) on, joita voisi hyödyntää tilanteen parantamiseksi. 

Mistä ihme-kysymyksen voima syntyy? 

Ihme-kysymys ja sen erilaiset variaatiot auttavat ihmistä (tai ryhmää) irrottautumaan nykyhetken raameista. Se antaa mahdollisuuden ihmiselle kuulla itseään, kun hän pohtii tulevaisuutta tai mahdollisia tulevaisuuksia.  

Kysymys auttaa ihmistä luomaan tunnetta ja toivetta siitä, että parempi tulevaisuus tai toivottu tilanne on mahdollinen, ilman että hänen tarvitsee sitoutua tässä hetkessä  johonkin tiettyyn ihmeeseen. Yksi ratkaisukeskeinen perusajatus on myös, että kestävä muutos syntyy vasta kun ihminen näkee ja toimii eri tavalla tai uudella tavalla.  

Ihme-kysymyksen ja vastaamisen voima on yksityiskohdissa. Ei kiirehditä tietämään, vaan annetaan ”ihmeen” löytyä. Mikä kaikki rakentaa hyvää? Mitä hyödyllistä kannattaa ja voi huomata? Ja ehkä jotain siitä tapahtuu jo?

Parhaimmillaan ihme-kysymys  ohjaa ihmistä:

  1. Luomaan uuden, erilaisen mielikuvan tai ajatuksen tulevaisuudesta, jossa nykyiset ongelmat tai toimintatavat eivät rajaa tulevia ratkaisuja.  

  2. Kannustaa käyttämään mielikuvitusta, leikkimielisyyttä ja luovuutta.

  3. Ajattelemaan tavanomaisesta poikkeavasti ja synnyttämään uusia näkymiä, luovia tai innovatiivisia tapoja lähestyä haasteita ja etsiä ratkaisuja.

  4. Nostamaan esille tarpeita tai toiveita ja arvoja, joita ei aiemmin tunnistanut tai joille ei ole ollut tilaa nykyhetken ajattelussa.

  5. Huomioimaan muut ja ympäristön sekä sen miten muutos vaikuttaa itseen ja muihin.

  6. Konkretisoimaan tavoitetta: kun ihminen kuvaa eri näkökulmista mikä on toisin päivässä/tilanteessa, se auttaa luomaan mielikuvaa pienistä tarpeellisista ja motivoivista askelista.

Samalla mikään kysymys ei ole itsessään ihmeitä tuottava.

Ratkaisukeskeinen ajattelu ja työtapa on taitolaji, joka syvenee harjoittelun myötä.

Kysymysteeman taitava käyttö edellyttää myös sitä,  että luot dialogin, jossa ihmenäkymiä rikastetaan.

Tätä taitoa pääset syventämään TaitoBan  taitotreeneissä rennossa ilmapiirissä.


TaitoBan ratkaisukeskeisyyden salat - Ihan ihme kysymys - taitotreeneissä pääset kokeilemaan ja harjoittelemaan erilaisia tapoja olla uteliaasti ja luovasti hyvän tulevaisuuden luomisen äärellä.

Millaisia vaihtoehtoisia sanoituksia unelmalle tai ihmeelle löytyy? Ja miten monin muinkin tavoin kuin sanoilla voimme luoda toivottua tilannetta.  

Kaikkiaan taitotreeni-työpajoja on yhdeksän syksyn 23- kevät-24 aikana. Voit osallistua valintasi mukaan kolmeen, kuuteen tai kaikkiin yhdeksään taitotreeni-työpajaan.

Työpajoissa valmentajina toimivat  Taitoban kokeneet ja taitavat ratkaisukeskeisyyden osaajat Krisse Lipponen, Peter Sundman, Bodil Mickels, Marika Tammeaid, Leena Mannström, Leena Rasanen ja Mari Juote. 

Tutustu Taitotreenien sisältöön ja ilmoittaudu mukaan.


Jos et tunne meitä vielä:
TaitoBa on seitsemän ratkaisukeskeisen ammattilaisen oppimisen, kehittämisen ja innostuksen verkosto. Meidän ammattitaitoamme on saada asiakkaiden taito, osaaminen ja tieto käyttöön ja jalostumaan Ba:ssa. Tämä ammattitaito on syntynyt tuhansista työtunneista koulutusta, terapiaa, työnohjausta ja valmennusta.

Ihmekysymystä pohti Mari Juote, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työnohjaaja, mindfulness-ohjaajakouluttaja, joka uskoo ihmeisiin ja unelmiin. 



Edellinen
Edellinen

entä jos? - näkökulman vaihtamisen taitoa