”Se on se asenne, joka ratkaisee”, Yrittäjyys on jatkuvaa kouluttautumista ja oppimista
Yrittäjä, KM Sirpa Väisänen Kuopiosta innostui välittömästi Taitoban Taitotreenikoulutuksesta siitä kuultuaan. Sirpa tarjoaa omassa yrityksessään ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta, erilaisia koulutuspalveluita sekä lähihoitajan toimenkuvaan kuuluvia hoivapalveluita. Työntekijöitä yrityksellä on yrittäjän lisäksi kaksi, kausittain voi olla lisäksi 1-3 työntekijää.
Sirpaa on ohjannut aina halu kehittyä ja kehittää hoiva- ja valmennuspalveluita sekä koulutuksiaan asiakaslähtöisemmiksi.
Tarkoittaako ratkaisukeskeisyys, että ollaan aina positiivisia?
Ratkaisukeskeisyys on mukavasti suuhun sopiva yleiskielinen termi. Ja sellaisena se on altis myös väärintulkinnoille.
Yleisin väärinkäsitys lienee, että ratkaisukeskeisyyttä olisi valmiin, olemassa olevan ratkaisun tarjoaminen jonkun toisen ongelmaan. Valmiita ratkaisuja tarjoaville asiantuntijoille tai palveluille oman toiminnan mainostaminen ratkaisukeskeiseksi voi olla houkutteleva markkinointikikka, mutta se viestittää samalla, että asiantuntevaan (patentti)ratkaisuun voi rynnätä edes kuulematta mistä organisaation tai henkilön tilanteessa tarkemmin ottaen on kyse.
Pääsääntöisesti tällaisille ratkaisuille ei voi ennustaa kovin pitkää ikää.
Ulkopuolelta tulevan asiantuntijuuden sijaan varsinaiselle ratkaisukeskeisyydelle tunnusomaista on ratkaisuprosessin rakentaminen yhteistyössä, tilanteeseen liittyvät erityispiirteet huomioiden. Ratkaisukeskeisyyden voikin tiivistää…
entä jos? - näkökulman vaihtamisen taitoa
Meillä on ihana ajatusten vapaus, mutta toisinaan ajattelumme ei ole niin joustavaa kuin se voisi olla. Ajatukset voivat myös olla liian rajoittavia ja suorastaan haitallisia.
On tilanteita, joissa olisi hyödyllistä luottaa muutoksen mahdollisuuteen ja omiin taitoihin ja unelmiin enemmän, sekä löytää vaihtoehtoisia ajatuskuvioita. Ratkaisukeskeisyys on jo lähtökohdiltaan näkökulman vaihtamista: käännetään ongelmat tai koetut puutteet tavoitteiksi, työstetään kielteisiä tulkintoja myönteisemmiksi.
Näkökulman vaihtamisen tai avartamisen taito on tarpeen etenkin kiperissä, stressaavissa ja monissa uusissa tilanteissa. Tilanteissa, joissa helposti voi jäädä jumiin omiin totuttuihin tai uhkan sävyttämiin ajatuksiin löytämättä hyvää tapaa mennä eteenpäin. Voi olla, että sitä yrittää puskea läpi harmaan kiven - ja tulee katkaisseeksi yhteyden itseensä ja jaksamiseensa. Tavallista on myös antaa periksi tai vältellä asiaa tai muutosta, joka tuntuu vaikealta.
Ihan ihme kysymys
Ratkaisukeskeisen lähestymistavan pioneeria Steve De Shazeria tiimeineen kiinnosti erityisesti myönteistä muutosta ja voimavaroja vahvistavat keskustelut. Havainnoinnin tueksi he videoivat lukemattoman määrän terapeutin ja asiakkaan tapaamisia.
Näiden keskustelujen pohjalta he tutkivat millaiset kysymykset ja keskustelut ohjasivat hetkiin, joita sävyttivät ratkaisut ja voimavarat tai joissa asiakkaan ongelma ei hallinnut keskustelua.
Tämä työskentely ohjasi merkittävästi ratkaisukeskeisen ajattelu- ja työtavan kehittymistä. Sen tuotoksena syntyi myös ihme-kysymys.
Mikä ihmeen ihme-kysymys?
“Kuvittele, että heräät aamulla ja yön aikana on tapahtunut ihme. Ongelmasi tai haasteesi on ratkaistu, mutta et tiedä sitä vielä herätessäsi. Mistä huomaat, että ihme on tapahtunut? Mistä muusta? Kuka muu huomaa? Miten päiväsi eroaa nykyisestä? jne."
Tai ehkä vastaisit mieluummin kysymykseen:
"Kuvittele, että heräät huomenna ja elämäsi on sellaista, mitä olet aina unelmoinut. Mistä (ensin) huomaat, että asiat ovat muuttuneet? Mitä teet eri tavalla? Millaisia tunteita tunnistat? Kuvaile yksityiskohtaisesti, millainen tämä unelmiesi tilanne olisi."
Tai vielä yksinkertaisemmin: