Tarkoittaako ratkaisukeskeisyys, että ollaan aina positiivisia?

Ratkaisukeskeisyys on mukavasti suuhun sopiva yleiskielinen termi. Ja sellaisena se on altis myös väärintulkinnoille.

Yleisin väärinkäsitys lienee, että ratkaisukeskeisyyttä olisi valmiin, olemassa olevan ratkaisun tarjoaminen jonkun toisen ongelmaan. Valmiita ratkaisuja tarjoaville asiantuntijoille tai palveluille oman toiminnan mainostaminen ratkaisukeskeiseksi voi olla houkutteleva markkinointikikka, mutta se viestittää samalla, että asiantuntevaan (patentti)ratkaisuun voi rynnätä edes kuulematta mistä organisaation tai henkilön tilanteessa tarkemmin ottaen on kyse.

Pääsääntöisesti tällaisille ratkaisuille ei voi ennustaa kovin pitkää ikää.

Ulkopuolelta tulevan asiantuntijuuden sijaan varsinaiselle ratkaisukeskeisyydelle tunnusomaista on ratkaisuprosessin rakentaminen yhteistyössä, tilanteeseen liittyvät erityispiirteet huomioiden. Ratkaisukeskeisyyden voikin tiivistää

1) tulevaisuuteen suuntautumiseksi,

2) ongelmakeskeisyydestä irtautumiseksi ja

3) voimavarojen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja aktivoimiseksi.

Mikä on hyödyllistä ja toimivaa?

Kielteinen ajattelu ja ongelman vetovoima ovat yleisesti tunnettuja päätöksenteon laatu heikentäviä vinoumia. Ongelmakeskeisyydestä irtautuminen on tärkeää vaihe ihmisen hyvinvoinnille ja ratkaisukyvyn aktivoimiselle. Se kuitenkin pitää sisällään toisen väärinkäsityksen sudenkuopan eli sen, että ratkaisukeskeisyys tarkoittaisi, että ollaan aina positiivisia ja tarjoillaan myönteinen näkökulma tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Ratkaisukeskeisyys on kiistatta positiivinen lähestymistapa verrattuna ongelman tai puutteen ottamiseen toiminnan lähtökohdaksi. Ratkaisukeskeisyys pyrkii kuitenkin ensisijaisesti paljastamaan sen, mikä on hyödyllistä, tehokasta ja käytännössä mahdollista parempaan tilanteeseen pääsemiseksi.

Ratkaisukeskeisyys kiinnittää huomion siihen, millä päästään eteenpäin sekä ajattelun tasolla että käytännössä.  Se vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen muutoskykyä monimutkaisessa maailmassa.

Lisääntyvä tutkimustieto ihmisen hyvinvoinnista ja kukoistuksesta antaa universaaleja viitteitä siitä, mihin huomiota kiinnittämällä ihmiset ja ihmisyhteisöt voivat hyvin ja pääsevät eteenpäin ongelmatilanteista.

Käytännössä ongelmiin ja muutoshaasteisiin liittyy kuitenkin aina paljon yksilöllisiä ja paikallisia erityispiirteitä, joiden hyvä tuntemus löytyy vain asianosaisilta. Kestävien ratkaisujen rakentamisessa ihmisten omien voimavarojen ja oman toimijuuden aktivoiminen onkin keskeistä. 

Ulkopuolelta määrittelyn sijaan ratkaisukeskeisyys tukee asianosaisten aktiivisuutta ja vapauttaa uutta ajattelua ja energiaa muutoksen tekemiseen. Näin se sivutuotteena tuo arkeen ja muutospyrkimyksiin myös lisää myönteisiä tunteita ja positiivisia näköaloja, vaikka se ratkaisukeskeisyyden ensisijainen tavoite ei olekaan.

Taitoja treenaamaan?

Jos teet työtä, jossa ohjaat toisia löytämään ratkaisuja muutoshaasteisiin, johtamiseen ja kehittymiseen, voit saada vahvistusta ratkaisukeskeiseen työskentelyotteeseesi TaitoBan Taitotreeneistä. Voit tulla mukaan oppimaan omista lähtökohdistasi ja tarpeistasi käsin, olet sitten tuoreempi tai jo kokenut ratkaisukeskeinen toimija. Pääpaino on harjoittelussa, kokeiluissa ja ajattelun kehittämisessä rennossa ilmapiirissä.

Osallistua voi valinnan mukaan kolmeen, kuuteen tai kaikkiin yhdeksään taitotreenin, joita pidetään kerran kuussa perjantai-iltapäivisin ajalla 15.9.23 – 24.5.24.

Työpajoissa valmentajina toimivat TaitoBan kokeneet ja taitavat ratkaisukeskeisyyden osaajat Krisse Lipponen, Peter Sundman, Bodil Mickels, Marika Tammeaid, Leena Mannström, Leena Rasanen ja Mari Juote.

Ilmoittaudu mukaan ensimmäiseen työpajaan 15.8.2023 mennessä.

Jos et tunne meitä vielä:

TaitoBa on seitsemän ratkaisukeskeisen ammattilaisen oppimisen, kehittämisen ja innostuksen verkosto. Ammattitaitoamme on saada asiakkaiden taito, osaaminen ja tieto käyttöön ja jalostumaan “Ba-tilassa”. Ba on tila ja tilanne, jossa tietoa voidaan vapaasti jakaa, luoda ja hyödyntää. Ammattitaitomme on syntynyt tuhansista työtunneista koulutusta, terapiaa, työnohjausta ja valmennusta. www.taitoba.fi

 

Kirjoittaja: Marika Tammeaid, ratkaisukeskeinen coachien, työnohjaajien ja johtajien kouluttaja, joka vastikään väitteli hallintotieteen tohtoriksi ja käsitteli väitöskirjassaan ratkaisukeskeisen ajattelun ja toiminnan merkitystä johtamisessa ja julkisen politiikan onnistumisessa.

Edellinen
Edellinen

”Se on se asenne, joka ratkaisee”, Yrittäjyys on jatkuvaa kouluttautumista ja oppimista

Seuraava
Seuraava

entä jos? - näkökulman vaihtamisen taitoa